Tietoja

Kirjoittanut Jouko Harju

Kategoria: yhdistystietoa

Julkaistu: 12.03.2018

Osumat: 8774

UUSI ERÄ ANSIOMERKKEJÄ SAATU

ANSIOMERKKIOHJEISTUS 

Hakulomakkeita voi pyytää toimistolta. 

KULTAINEN ANSIOMERKKI hinta 115,00 €

HOPEINEN ANSIOMERKKI hinta 95,00 €

PÖYTÄSTANDAARI / VIIRI hinta 40,00 €

 

Jäsenyhdistykset voivat hakea ansioituneille jäsenilleen Keskusjärjestön ansiomerkkejä tai pöytästandaaria. Hakemus pitää tehdä hyvissä ajoin Keskusjärjestön hallitukselle kirjallista lomaketta käyttäen.

Ansiomerkkejä ja pöytästandaaria koskeva sääntö

Porin Kiinteistönomistajain Keskusjärjestö ry:n edustajisto hyväksynyt 04.04.2006

Ansiomerkkejä ovat Porin Kiinteistönomistajain Keskusjärjestö ry:n kultainen ja hopeinen rintamerkki.

Pöytästandaarin nimi on Porin Kiinteistönomistajain Keskusjärjestö ry:n pöytäviiri.

1 §

Ansiomerkillä on tarkoitus muistaa keskusjärjestön hallituksen jäseniä ja toimihenkilöitä, sekä jäsenyhdistyksissä toimivia henkilöitä, jotka ovat näiden sääntöjen mukaisesti osallistuneet keskusjärjestön tai kiinteistöyhdistyksensä toimintaan.

2 §

Hopeinen rintamerkki voidaan myöntää henkilölle joka on vähintään kymmenen (10) vuotta toiminut keskusjärjestön tai kiinteistöyhdistyksensä hyväksi.

Kultainen rintamerkki voidaan myöntää henkilölle, joka edelleen on aktiivinen kiinteistöyhdistystoiminnassa ja jolle on aiemmin myönnetty hopeinen ansiomerkki, jonka myöntämisestä on kulunut vähintään viisi (5) vuotta.

Sekä keskusjärjestön että jäsenyhdistysten esityksistä myönnettävistä ansiomerkeistä päättää keskusjärjestön hallitus.

Jäsenyhdistyksen aloitteesta myönnetyistä merkeistä on suoritettava keskusjärjestön hallituksen määräämä maksu.

3 §

Pöytäviirillä on tarkoitus muistaa keskusjärjestön hallituksen jäseniä tai toimihenkilöitä sekä jäsenyhdistyksiä ja jäsenyhdistyksissä toimivia henkilöitä, jotka ovat osallistuneet keskusjärjestön tai kiinteistöyhdistyksensä toimintaan. Pöytäviirillä voidaan muistaa myös ulkopuolisia järjestöjä, liikelaitoksia, yhteisöjä tai yksityisiä henkilöitä, jotka ovat huomattavalla tavalla tukeneet keskusjärjestön tai jäsenyhdistyksen toimintaa.

4 §

Keskusjärjestön, jäsenyhdistyksen tai 3 § mukaisesta toiminnasta myönnettävistä pöytäviireistä päättää keskusjärjestön hallitus.

Nämä pöytäviirit numeroidaan.

Jäsenyhdistyksen jäsenille myönnetyt pöytäviirit ovat numeroimattomia.

Numeroitujen pöytäviirien hinnan suorittaa keskusjärjestö ja numeroimattomien pöytäviirien hinnan esittävä yhdistys.

5 §

Pöytäviirien ja rintamerkkien saajista pidetään luetteloa.

6 §

Keskusjärjestön hallitus on erityisen painavista syistä oikeutettu poikkeamaan tässä säännöstössä mainituista myöntämisen ehdoista.

 

Tietoja

Kirjoittanut Kirsti Marmela

Kategoria: yhdistystietoa

Julkaistu: 26.10.2017

Osumat: 5205

PKK ry. 2023 hallitus

 

Puheenjohtaja

Kirsti Marmela

 

Varapuheenjohtaja

Jarmo Rantamäki

Isojoenrantalaiset ry.

 

Sihteeri 

Ilse Lehtinen

Liisankatu 22 as 4 

28100 PORI

 pkk.mopiili(at)outlook.com

 

 

MUUT HALLITUKSEN JÄSENET

Eija Karvinen 

Kartanon Pienkiinteistönomistajat ry.

 

 Timo Laurila

Vanhankoiviston Pienkiinteistöyhdistys ry.

 

Anitta Virtanen

Tuorsniemen Kiinteistöyhdistys ry.

 

Tapio Rosnell 

Pormestarinluodon Kiinteistöyhdistys ry.

 

 Martti Ollikainen 

Reposaaren Talonomistajayhdistys ry.

  

Milla Haaparanta

Päärnäisten Asukasyhdistys ry.

 

 

 

Tietoja

Kirjoittanut Toimittaja

Kategoria: yhdistystietoa

Julkaistu: 04.11.2017

Osumat: 3771

 

Porin Kiinteistönomistajain Keskusjärjestö ry:n säännöt
Nimi ja kotipaikka
1 §.
Yhdistyksen nimi on Porin Kiinteistönomistajain Keskusjärjestö ry, ja sen kotipaikka on Porin
kaupunki. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä keskusjärjestö.
Tarkoitus ja toimintamuodot
2 §.
Keskusjärjestön tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana
 toimia Porin kaupungin alueella olevien kiinteistönomistajain rekisteröityjen yhdistysten
keskus- ja yhteistyöelimenä,
 valvoa sanottujen yhdistysten sekä omakotitalon ja pienkiinteistön omistajain oikeudellisia,
taloudellisia ja muita yhteiskunnallisia etuja,
 edistää pientalovaltaista asumismuotoa ja parantaa asumisviihtyisyyttä,
 edistää ympäristö- ja kulttuuriarvojen suojelua.
3 §.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusjärjestö
 seuraa toimialaansa vaikuttavien asioiden kehittymistä paikallisella tasolla,
 pitää yhteyttä toimialansa paikallisiin viranomaisiin sekä toimielimiin ja järjestöihin,
 pyrkii vaikuttamaan toimialaansa kuuluvien asioiden valmisteluun,
 järjestää koulutus-, kulttuuri- ja yleisötilaisuuksia,
 tukee jäsenyhdistyksiään neuvoin ja ohjein,
 järjestää jäsenkunnalleen kiinteistöjen hoitoon ja rakentamiseen liittyviä palveluja ja
neuvontaa,
 edustaa jäsenkuntaansa,
 järjestää harrastus- ja virkistystoimintaa.
Jäsenyyttä koskevat määräykset
4 §.
Keskusjärjestön jäseneksi voidaan hyväksyä omakoti- tai muun pienkiinteistön omistajia edustavia
rekisteröityjä yhdistyksiä, joita näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistyksiksi. Jäsenyhdistyksistä ja
näiden jäsenistä käytetään yhteisnimitystä jäsenkunta. Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti
keskusjärjestön hallitukselta.
5 §.
Jäsenyhdistyksellä on oikeus erota keskusjärjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai
sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta edustajiston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Eroaminen tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden alussa, ja jäsenyhdistyksen on maksettava
jäsenmaksunsa koko siltä kalenterivuodelta, jolloin eroilmoitus on jätetty. Jäsenyhdistyksen
erottamisesta päättää keskusjärjestön edustajiston kokous.
Jäsenyhdistys voidaan katsoa eronneeksi, jos yhdistys on jättänyt jäsenmaksun maksamatta vuoden
ajalta.
Keskusjärjestön toimielimet
6 §.
Keskusjärjestön toimielimet ovat keskusjärjestön edustajisto ja hallitus.
Ylintä päätösvaltaa käyttää keskusjärjestön edustajisto. Toimeenpaneva elin on hallitus.
Keskusjärjestön edustajisto ja hallitus voivat asettaa asioiden valmistelua varten alaisuuteensa
valiokuntia ja toimikuntia tai muita tarpeellisiksi katsomiaan toimielimiä.
Keskusjärjestön edustajisto
7 §.
Jäsenyhdistys on oikeutettu nimeämään edustajiston kokouksiin yhden edustajan kutakin alkavaa
100 jäsentään kohti, kuitenkin vähintään kaksi edustajaa, ja heille varaedustajat. Kullakin
edustajalla on yksi (1) ääni. Edustajain määrä määräytyy viimeisimmän jäsenmaksutilityksen
mukaan. Edustajiston toimikausi on kalenterivuosi.

Edustajisto kokoontuu hallituksen kutsusta varsinaisiin kokouksiin maalis- huhtikuussa
(kevätkokous) ja marras- joulukuussa (syyskokous) sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin.
Kirjallinen kutsu on toimitettava jäsenyhdistyksille vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.
Kutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat.
Edustajiston ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle myös silloin, kun vähintään viidennes (1/5)
jäsenyhdistyksistä sitä kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuukauden kuluessa.
8 §.
Kevätkokouksessa
 käsitellään hallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta, tilinpäätös sekä
tilintarkastuskertomus,
 vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille
vastuuvelvollisille,
 käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenyhdistysten hallitukselle vähintään yhtä
(1) kuukautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.
Syyskokouksessa
 päätetään jäsenmaksusta sekä hallituksen, tilintarkastajien ja toimihenkilöiden palkkioista,
 valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan
keskusjärjestön puheenjohtajaksi,
 valitaan erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle kuusi (6) varsinaista jäsentä kahdeksi
seuraavaksi toimikaudeksi,
 valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa,
 vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten,
 käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenyhdistysten hallitukselle vähintään yhtä
(1) kuukautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.
Keskusjärjestön hallitus
9 §.
Hallitukseen kuuluu yhdeksi toimintakaudeksi valittu puheenjohtaja sekä kahdeksi toimintakaudeksi
valitut kaksitoista (12) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten tulee olla jäsenyhdistysten jäseniä.
Hallitusta valittaessa jäsenyhdistysten tasapuolinen edustus tulee toteuttaa vuorotteluperiaatteella.
Hallituksen jäsenistä kuusi (6) on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan
perusteella ja seuraavilla kerroilla vuoron mukaan.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Lisäksi hallitus valitsee sihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarpeellisiksi katsotut toimihenkilöt, jotka voidaan valita hallituksen
ulkopuolelta.
10 §.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet
hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kokouskutsu on toimitettava jäsenille henkilökohtaisesti vähintään
kolme (3) päivää ennen kokousta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet
jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.
Toiminnan rahoittaminen
11 §.
Keskusjärjestö kerää jäsenyhdistyksiltään näiden jäsenmäärään perustuvaa vuosittaista
jäsenmaksua.
Jäsenkuntaan kohdistetusta toiminnasta ja tuotetuista palveluista voidaan periä kustannukset
kattavaa korvausta.
Velan ottamisesta päättää edustajisto. Hallituksella on oikeus ottaa velkaa keskusjärjestön nimiin,
jos edustajisto on kussakin tapauksessa erikseen antanut siihen valtuuden.
Keskusjärjestö voi toimintansa tukemiseksi myös
 harjoittaa alan julkaisu- ja kustannustoimintaa,
 ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja,
 perustaa rahastoja,
 panna toimeen rahankeräyksiä ja arpajaisia,
 hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarvittavia kiinteistöjä ja osakkeita.

Keskusjärjestön nimen kirjoittaminen
12 §.
Keskusjärjestön nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka hallituksen siihen
valtuuttama jäsen, joku heistä yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.
Toiminta- ja tilikausi
13 §.
Keskusjärjestön toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätösasiakirjat on jätettävä
tilintarkastajille vähintään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta.
Sääntöjen muuttaminen ja keskusjärjestön purkaminen
14 §.
Päätöksiin, jotka tarkoittavat sääntöjen muuttamista, vaaditaan edustajiston kokouksessa vähintään
kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
Päätökseen, jolla keskusjärjestö puretaan, vaaditaan edustajiston kokouksessa vähintään viisi
kuudesosaa (5/6) äänestyksessä annetuista äänistä.
15 §.
Keskusjärjestön purkautuessa sen jäljelle jäänyt omaisuus jaetaan jäsenyhdistysten kesken niiden
jäsenmäärän mukaan. Jos jäsenyhdistykset ovat lopettaneet toimintansa, luovutetaan omaisuus
keskusjärjestön tarkoitusperiä edistävään toimintaan purkautumisesta päättävän kokouksen
määräämällä tavalla.
Yleisiä säännöksiä
16 §.
Kokouksissa pidetään pöytäkirjaa.
Puhe- ja läsnäolo-oikeus on henkilöillä, joille kokous sen myöntää.
Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä paitsi 14 §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänestys
on avoin, ellei edustajiston kokouksessa vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista
kokousedustajista vaadi suljettua lippuäänestystä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja
suljetuissa äänestyksissä arpa, muutoin puheenjohtajan ääni.
(Säännöt on hyväksytty ylimääräisessä kokouksessa joulukuussa 2005 ja yhdistysrekisteri on
vahvistanut ne)